Pineapplen Leffablogi

torstaina, marraskuuta 03, 2005

Red dawn (1984)

Keskiverto-ameriikkalainen pikkukaupunki haukottelee aamua. Ihmiset kävelevät töihinsä ja koululaiset haukottelevat historiantunnilla. Yhtäkkiä taivaalta alkaa ropisemaan laskuvarjojääkäreitä - paria hetkeä myöhemmin on Kolmas Maailmansota täydessä käynnissä. Muutama koulupoika pakenee paikalta ja kuin ihmeen kaupalla selviävät läheisiin metsiin turvaan. Syntyy Ahmat, sissisotilasjoukko.

Red dawn tarjoilee varsin realistiseen sävyyn toteutetun kuvauksen sissisodasta, vaikkeivät koulunassikat välttämättä olekkaan aivan uskottavin sissisodan aloittava osapuoli. Ohjaaja, John Millius, pitää ohjat käsissä varsin vakaasti eikä yritä tehdä kummastakaan osapuolesta enkeliä tai perkelettä, mistä selkeää plussaa. Plussaa myös siitä että ulkolaiset puhuvat ulkomaata eikä englantia murtaen, kuten yleensä. Näyttelijäsuoritukset ovat ihan kelvollisia, vaikkei mitään mielettömiä mestareita mukana olekkaan. Nimeltä voisi mainita vaikka Charlie Sheenin, jonka valkokangasdebyytti tämä leffa oli. Vielä lisää plussaa voi tarjota käsikirjoittajille jotka eivät tehneet loppuratkaisusta liian imelää, vaikka siihen olisikin ollut helppo mahdollisuus.

80-luvun kylmästä sodasta ja aitoameriikkalaisesta Ryssänpelosta inspiraationsa ammentava Red dawn on kasaria aidoimmillaan. Voin vain kuvitella miten pelottava tämä leffa oli aikoinaan - nykyään tämä on lähinnä kitchitävän koominen, vaikkakin leffa on sinänsä ihan vakavissaan ja hyvin tehty. Nostalgiannälkään tämä on hyvää kauraa.

http://www.imdb.com/title/tt0087985/

(Suomalaisviittaus : Venäläiskenraalin KP leffan lopussa on kotimaista laatutyötä oleva JatiMatic)