Pineapplen Leffablogi

keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007

MirrorMask (2005)

Sirkusperheen tytön Helenan (Stephanie Leonidas) äiti saa sairaskohtauksen kesken esityksen ja joutuu sairaalaan. Taiteellinen Helena vaipuu uneen ja ajautuu keskelle Valon ja Varjon taistelua joka tapahtuu keskellä hänen omia piirrustuksiaan..

Dave McKean ohjaa keskelle sarjakuvataiteilijan ja käsikirjoittajan, Niel Gaimanin varsin psykedeeliseen ja surrealistiseen maailmaan sijoittuvaa seikkailua. Käsikirjoitus ei oikeastaan ole kovin häävi mutta se antaa syyn maalailla upeita maisemia jotka herättävät henkiin Gaimanin visiot hienosti. Gaimanin sarjakuvien ilme tavoitetaan hyvin. Näyttelijät ovat kelvollisia mutta suurimmaksi osaksi joko meikin (ja maskien) peittämiä (Helenaa lukuunottamatta) tai tietokoneluomuksia. Itseasiassa jopa siinä määrin että voisi melkein puhua animaatiosta..taustalla onkin Jim Henson Productions.

Visuaalit ovat upeaa katsottavaa. Elokuvan lähes mustavalkoisen alun jälkeen unimaailman jyrkät varjot ja oranssin sekä ruskean sävyiset suurrealistiset maisemat ,Picassomaiset kissaoliot sekä taivaisiin ylettyvät rakennukset ovat huisaa katsottavaa. Musiikipuoli jatkaa samalla linjalla pskedeelisen sirkusmusiikin tahdissa, mutta mieleen jäi Josefine Cronholmin cover The Carpentersin biisistä Close to you (elokuvassa esittäjät ovat tosin jonkinlaisia robotteja..).


Kuvankaunis fantasiaseikkailu. Gaiman-faneille must.


http://www.imdb.com/title/tt0366780/

sunnuntai, helmikuuta 18, 2007

Casino royale (2006)

James Bond ( Daniel Craig) on viimein ansainnut kannuksensa ja saanut 00-statuksen eli luvan tappaa. Hänet laitetaankin Mn (Judi Dench) toimesta samantien jahtaamaan Le Chiffreä (Mads Mikkelsen), kansainvälistä terroristia joka rahottaa hommansa uhkapelillä. Bondin ensimmäinen tehtävä vie hänet Casino Royalelle...

Casino Royale on 21 Bondi (..ja ensimmäinen sitten 80-luvun joka perustuu Ian Flemingin kirjaan). Kokeneen ja aikaisemminkin Bondin ohjaksissa olleen Martin Cambellin tarkoituksena on "bootata" Bond-franchise (kuten Batman Begins teki Batman-leffoille)
Tässä mielestäni onnistutaan hyvin. Tunnusmerkit ovat edelleen paikallaan (Korttipelit, vodkamartiinit, urheiluautot ja Bondtyttö) mutta kaikki on jotenkin synkempää. 44 vuoteen mahtuu 20 Bondia mutta tämä on ensimmäinen jossa sataa.. Craig hotaa Bond-roolin kelvollisesti esittäen nuorempaa ja kokemattomampaa Bondia. Herrasmiesvakooja ei ole vielä niin kurko kuin rooli johon päästään varmaan myöhemmin. Mutta loppuratkaisu on silkkaa Bondia itseään ja jättää hyvän fiiliksen. Pahis (Le Chiffre) on vähän dieettti-pahis mutta ajaa asiansa eteenki kidutuskohtauksessa. Bond-tyttö (Vesper) on kaunista katseltavaa ja kerrankin mukana juonessa eikä vain nätti naama.

Toiminta on komeaa katseltavaa. Tappelu on koreografioitu hyvin eikä tällä kertaa edes kung-fuilla (mikä onkin piristävää näinä päivinä) vaan lämätään reilusti vanhaan malliin nyrkillä. Alun takaa-ajo on pyörryttävää katseltavaa ja lopun Venetsiaaan sijottuva kohtaus on jotain mitä en ole aikaisemmin nähnyt. Hienoa matskua. Leffan rytmin katkaisee keskellä elokuvaa oleva suvanto jossa pelataan korttia. Segmentti erottaa leffan alun ja lopun tehokkaasti monessakin mielessä. Kuvakieli muuttuu lähes monokomaattisesta Casino Royalen lämpöisiin väreihin ja tunnelma alun jahdin jälkeen Martineita siemailevaan loungeiluun. Tilanteen kehittyessä luiskahdetaan taas kovaan menoon ja monokromaattiseen agentti-maailmaan. Nice.

Toteutus on muutenki juuri niin kelvollista kuin uuden Hollywood-leffan (vaikkakin leffa on kuvattu Englannissa, Bahamalla ja Italiassa lasken sen Hollywood-leffaksi) voi olettaa olevan. Bond-teema - Chris Cornellin esittämä "You know my name" on aika heikko viisu eikä jää mieleen kuten takavuosien kappaleet. Muutoin David Arnoldin väsäämä soundtrack on kelvollinen ja luo tunnelmaa hyvin. Myös John Barryn alkuperäisestä Bond-teemasta kuullaan ne kuuluisat tahdit.


Oiva uusi alku Bondille. Toivottavasti meno pysyy samana. Katso.


http://www.imdb.com/title/tt0381061/

keskiviikkona, helmikuuta 14, 2007

Clerks 2 (2006)

Dante ja Randall tekvät paluun! Tarina kertoo Danten viimeiesestä työpäivästä New Jerseyläsessä purilaisemestassa ennen muuttoa Floridaan. Härskit puheet ja valitus jatkuvat..

Kevin Smith jatkaa antisankareittensa sekkailuita New Jerseyn ihmemaassa tässä vuoden 1994 kulttiklassikon jatko-osassa. Samat tutut hahmot tekevät paluun. Dante (Brian O'halloran), Randall (Jeff Anderson), Jay (Jason Mewes) ja Silent-Bob (Kevin Smith itse) ovat kaikki mukana ja vetävät roolinsa juuri niin hyvin kuin olettaa voi. Smith myös vastaa käsikirjoituksesta ja tekee hienoa työtä. Tarinassa ja hahmoissa on tällä kertaa syvyyttä entistä enemmän ilman että hahmojen persoonat kärsivät (..ja Fanit suuttuvat)

Jatko-osa jatkaa samaan tyyliin kuin alkuperäinenkin (väreissä, tosin). Kamera on ehkä liikkuvaisempi mutta dialogi on se minkä takia tämä katsotaan. Dialogi vaihtelee leffa-aiheista (mikä trilogia rules them all) 2:sta suuhun-debaattiin. Jos verbaalinen huumori iskee niin Clerks 2 n hyvä valinta. Visuaalista komediaakin on toki mukana.


Loistavaa dialogi-komediaa. Pakko zuumaa.

http://us.imdb.com/title/tt0424345/

tiistaina, helmikuuta 13, 2007

Idiocracy (2006)

Keskimääräis-sotilas Joe (Luke Wilson) laitetaan ottamaan osaa kokeeseen joka menee pieleen ja hän joutuu sekopäiseen ja degeneroituneeseen tulevaisuuteen, 500 vuoden päähän. Prostituoitu Ritan (Maya Rudolph) kanssa he yrittävät päästä takaisin omaan aikaansa. Sitten huomataan että Joe on älykkäin elossa oleva ihminen..

Jokapaikanhöylä Mike "King of the Hill" Judge ohjaa ja käsikirjoittaa sci-fihköä komediaa ja samaan aikaan osoittaa taas kerran sormellaan Jenkkejä ja heidän suhtautumista kulttuuriin ja tieteeseen. Huumori kyllä toimii mutta on varsin lapsellista rumaa sanaa ja pieruvitsejä (Ass - the movie..ehe-ehe). Mikään kuoliaaksinaurattaja ei ollut kyseessä mielestäni mutta tarina jättää kokajan odottamaan seuraavaa absurdia käännettä tai tulevaisuuden juttua. Pääosien näyttelijät hoitavat hommansa mutta pääosat jäävät kakkoseksi lukuisten sivuosien esittäjät varastavat shown ja keräävät naurut.

Efektit ja suunittelu ovat hyvässä kunnossa. Tulevaisuus on ihan komeasti toteutettu ja voitaisiin melkein puhua dystopasta .. jollei kaikkki olisi hieman pöljää. Värit ovat kirkkaita ja räikeitä kuin limsa-mainoksessa. Musiikki ja kuvaus ovat ihan peruskauraa joten ei niistä enempää.


OK Sci-fi komedia. Mike Judgen tavarasta tykkääville must-see.


http://us.imdb.com/title/tt0387808/

maanantaina, helmikuuta 12, 2007

Eragon (2006)

Eragon (tuntemattoman Edward Spelersin debyytti kankaalla) -nuorukainen löytää metsästysmatkallaan jotain joka osoittautuu Saphira-lohikäärmeen munaksi. Muinaiset ennustukset ja Paha keisari (vilaukselta nähtävä John Malkovich) ja hänen maaginsa ovat myös mukana yllin kyllin tässä fantasiapätkässä.

Esikoisohjaaja Stefen Fangmeier yrittää kovasti saada tolkkua tälle hero's journey-tyyppiselle tarinalle siinä kuitenkaan erityisemmin onnistumatta.Näyttelijöissä on kokenutta porukkaa mutta heitä ei päästä oikein hyödyntämään koska kässäri ei ole häävi. Ohjaaja lainailee kohtauksia muista leffoista ahkeraan. Star wars tuli mieleen useasti samoiten LotR. Ei näin. Loppu petaa jo jatko-osaa. Kuulkaas poijaat, ei tarvitse.

Tekniikka on kuitenkin kunnossa, ainakin osaksi. Efektit ovat onnistuneita. Eteenkin lohikäärmeen lentokohtaukset ovat komeaa katsttavaa ja melkein kannattaa katsoa muukin leffa pelkästään niitten takia. Melkein.Lohikäärmeissä on mielenkiintoinen design (sulkaiset siivet), joka piristää muutoin kliseen täyttämää leffaa. Musiikit ovat aika peruskauraa jopa siinä määrin että alkaa miettiä että "Mistäs tää olikaan..".


Bulkkifantasiaa. Ei näitä jaksa (paitsi jos diggaa lohkärmeksistä).


http://www.imdb.com/title/tt0449010/

sunnuntai, helmikuuta 11, 2007

The Illusionist (2006)

Eisenheim (Edward Norton) on suuri taikuri ja illusonisti. Weinissä hän hän törmää nuoruudenrakkauteensa Sophiaan (Jessica Biel) joka on kruununprissi Leopoldin kihlattu. Leopold suunnittelee vallankaappausta ja Eisenheim on tiellä..

Toisena viimeaikojen taikurileffoista tämä oli mielestäni se vahvempi suoritus. Ohjaus pysyy selkeänä ja tarina pysyy koossa - kulkien hyvin loppuun asti (jossa melkein näin Kevin Spaceyn =). Näyttelijöistä ei revitä mitään uskomattomia suorituksia mutta kaikki hoitavat hommansa kelvosti ammattilaisten ottein. Tarinaan oleelisesti kuuluvat taikatemput ovat kuulemma muuten Nortonin tekemiä, eikä CGItä kuulemma käytetty.

Tekniikan puolella kaikki on OK. Leffa on jännästi väritetty sepian väreihin kauttaaltaan ja suodatettu reunoitaan tummaksi - tämä luo tunnelman kuin katselisi vanhaa valokuvaa. Hieno ja persoonallinen ratkisu joka toimii paremmin kuin luulisi. Paatosteleva musiikki jää hieman taustalle ja ei säväytä muttei häiritsekkään. Efektejä ei ole juurikaan näkyvissä vaikka niillä olisi mahdollista taikurileffassa mässällä.


Ihan OK pätkä. Katsokaa jos olette periodileffojen ystäviä tai diggaatte taikureista.


http://www.imdb.com/title/tt0443543/

sunnuntai, helmikuuta 04, 2007

Laberinto del Fauno, El (aka. Pan's labyrinth) (2006)

Satukirjoja lukeva Ofelia-tyttönen jää keskelle toisen maailansodan loppuvaiheita Espanjassa. Hänen raskaana oleva äitinsä on naimisissa sadistisen kapteenin kanssa, ja Ofelia löytää pian pakopaikan, Panin labyrintin.

Fantasia on kovassa nousussa. LotR avasi portit ja nyt saa tehdä ja tykätä siitä. Hellboyn ohjaajana tuttu Guillermo del Toro on ajan hermolla, ja ohjaa hienosti sekä käsikirjoittaa (Shakespearelta hahmoja lainaillen) selvästi aikuiselle yleisölle suunnattua fantasian ja historian yhdistelmää tässä leffassa. Tällä kertaa Espanjaksi, äidinkieleeään. Onkin kiva katsella muutakin kuin Hollywoodin vakiostaroja. Kapteenin hahmo on varmaan kylmin ukko aikoihin, ja Ofelian näyttelijä (Ivana Baquero) hoitaa hommansa erinomaisesti. Tästä tytöstä kuullaan vielä. Erinomaista näyttelyä tukee vahva tarina, joka pääsee jopa yllättämään pari kertaa. Sellaista se on kun ei ole Hollywood kuristamassa.

Vahva toteuts jatkuu teknisellä puolella. Visuaalinen toteutus on erittäin vahva sinisen ja ruskean sävyissä seikkailevan varjoisan ja hämyisen ilmapiirin kanssa. Tätä tukee hyvin musiikki joka tuo kosolti haikeaa tunnelmaa. Leikkaus on kekseliästä ja kuljettaaa kuvaa paikasta (ja ajasta) toiseen komeasti. Tehosteet ovat myös kohdallaan ja eivät yritä liikaa vaan luovat tunnelmaa hyvin.


Hieno aikuisille suunnattu satu. Ehdottomasti EI lapsille.


http://www.imdb.com/title/tt0457430/